Pohjoinen ja Etelä - NIKK

Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa, että pohjoiset teollisuusmaat ovat toistaiseksi aiheuttaneet suurimman osan ilmaston muutoksista, kun taas eteläisen pallonpuoliskon maat ovat joutuneet kokemaan suurimman osan muutosten negatiivisista vaikutuksista. Ilmastonmuutoksen rankimmat vaikutukset kohdistuvat maailman köyhimpiin, joista 70 prosenttia on naisia. Suurin osa köyhistä ihmisistä elää kehitysmaissa ja eteläisellä pallonpuoliskolla. He ovat erityisen alttiita, koska esimerkiksi luonnonkatastrofin sattuessa heidän resurssinsa selvitä siitä sekä heidän edellytyksensä valmistautua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ovat huonommat. Köyhillä ihmisillä on myös vähemmän mahdollisuuksia saada äänensä kuuluville kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, joissa tällaisista toimista keskustellaan. Ilmastonmuutos kärjistää olemassa olevaa eriarvoisuutta ja kahlehtii kehitystä.

Etelän kuivuus, pohjoisen äärimmäiset sääilmiöt

Saharan eteläpuolen maissa ilmastonmuutos on aiheuttanut muun muassa seuraavaa:

• Sademäärien vähentyminen, sateen epäsäännöllisempi esiintymistiheys
• Vuodenaikojen alkamis- ja päättymisajat ovat muuttuneet tai niitä on vaikea ennakoida
• Maaperän köyhtyminen
• Monet ovat menettäneet karjaa ja satoa lisääntyneiden tulvien, myrskyjen ja kuivien kausien seurauksena.

On odotettavissa, että seuraavan yhdeksän vuoden aikana ilmastonmuutos johtaa Afrikassa seuraaviin tilanteisiin (1):

• 75–250 miljoonaa ihmistä joko jää kokonaan ilman vettä tai ei löydä sitä riittävästi
• Sadot pienenevät jopa 50 % joissakin maissa veden vähyyden seurauksena
• Ruokaturva huononee, koska suuri osa maanviljelyn vedensaannista pohjautuu sadeveteen
• Luonnonresursseista alkunsa saaneet ristiriidat lisääntyvät. Konfliktit ja (sisällis-) sodat voivat johtaa esimerkiksi pakolaismäärien kasvuun.

Myös pohjoiseen odotetaan yhä enemmän tulvia ja lämpöaaltoja. Pohjoisten maiden eteläisimmillä alueilla kärsitään yhä tavallisemmin kuivuudesta, kun taas esimerkiksi Grönlannissa jäätymiskausi on jo nyt lyhentynyt. Joidenkin tutkimusten mukaan suunnitelmallisten sopeutustoimien avulla ilmastonmuutos voi pohjoisessa kuitenkin tuoda myös positiivisia vaikutuksia, esimerkiksi pidentämällä maatalouden kasvukausia ja tuomalla lyhyemmät, lämpimämmät talvet.

Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavalla naisiin ja miehiin

Eteläisissä maissa miehet ja naiset ovat usein vastuussa erilaisista tehtävistä, mistä syystä myös ilmastonmuutos vaikuttaa heihin eri tavoin. Tyttöjen ja naisten tehtävänä on useasti veden nouto ja polttopuun kerääminen. Kuivuus, tulvat ja aavikoituminen – joiden odotetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena – saavat aikaan sen, että tehtäviin kuluu entistä enemmän aikaa. Tämä puolestaan vaikuttaa naisten mahdollisuuksiin hankkia koulutusta, olla ansiotyössä, osallistua politiikkaan tai yksinkertaisesti rentoutua ja nauttia vapaa-ajasta.

Joissakin tapauksissa maanviljelystä saatavan toimeentulon kutistuminen ajaa miehet kaupunkialueille työnhakuun, sillä aikaa kun naiset jäävät maaseudulle hoitamaan kotitaloutta ja lapsia. Ansionmenetys ja ruokaturvan puute voivat myös aiheuttaa miehille huomattavaa stressiä, koska yhteiskunta odottaa heidän turvaavan perheiden ja kotitalouksien toimeentulon.

Joillakin alueilla äärimmäinen kuivuus on lisännyt sisällissotia 50 %:lla (2). Konfliktit tuovat mukanaan erilaisia riskejä naisille ja miehille: miehet ja pojat saatetaan siepata ja pakottaa taistelemaan sodassa, kun taas naisten riski joutua perheväkivallan tai raiskauksen uhriksi lisääntyy (3).

Pohjoisissakin yhteiskunnissa koetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia, etenkin pohjoisimmilla alueilla, joilla teollisuus ja elinkeinot ovat läheisessä yhteydessä ilmasto-olosuhteisiin, kuten Skandinavian saamelaisilla. Malin Jennings on tutkinut ilmastonmuutosten vaikutuksia inuiittinaisten ja -miesten välisiin suhteisiin Grönlannissa, missä asukkaiden elinkeino on koostunut pitkälti metsästyksestä ja kalastuksesta. Lämpenevä ilmasto on köyhdyttänyt metsästysmahdollisuuksia ja siten perheiden toimeentuloa. Miesten ja naisten roolit muuttuvat, ja tämä taas tuo mukanaan yhteiskunnallisia haasteita.

Pohjoisten maiden on vähennettävä päästöjään ja muutettava elintapojaan. Tutkimukset osoittavat, että miehet syövät suhteellisesti enemmän lihaa kuin naiset. Naiset käyttävät miehiä useammin kertakäyttöisiä vesipulloja, ja kaikista kotitalouksista yksinelävät naiset heittävät pois eniten ruokaa. Naiset ja miehet myös liikkuvat eri tavoin. Miehet ajavat enemmän autolla, naiset käyttävät useammin julkisia kulkuvälineitä. Miesten mieleen ovat teknologiset ratkaisut kotitalousenergian säästämiseksi, kun taas naiset ovat halukkaampia muuttamaan omaa käyttäytymistään energian säästämiseksi.

Myös luonnonkatastrofit vaikuttavat naisiin ja miehiin eri tavoin

Ilmastonmuutoksen ansiosta luonnonkatastrofien määrän odotetaan lisääntyvän (4). Katastrofit eivät vaikuta samalla tavalla kaikkiin ihmisiin – erään raportin mukaan luonnonkatastrofeissa naisten ja lasten kuolemisriski on 14 kertaa suurempi kuin miesten (5).

Esimerkiksi Bangladeshin tulvissa vuonna 1999 oli kuolleiden määrästä lähes 90 prosenttia naisia (6). Syy oli se, että tulvavaroitukset saavuttivat vain ne, jotka olivat tuolloin julkisella paikalla – eli lähinnä vain miehet. Naiset olivat yhteiskunnallisten normien mukaisesti kotona; moni nainen kuoli sen takia, että kulttuurin edellyttämien sääntöjen mukaan naiset eivät saa poistua kotoa, jos heillä ei ole miespuolista sukulaista saattajana (7). Lisäksi eivät monet naisista osanneet uida (8).

Päinvastoin kävi La Masicassa Hondurasissa, johon hurrikaani Mitch iski vuonna 1998 – tuolloin ei menetetty yhtään ihmishenkeä. Katastrofiapujärjestöt olivat valistaneet ihmisiä – sekä naisia että miehiä – miten hätätilanteessa tuli toimia. Sukupuolinäkökulma oli myös ollut osa koulutusta, ja lisäksi naiset olivat vastuussa hälytysjärjestelmästä (9).

Pohjoisissa valtioissakin on viime vuosina koettu lukuisia äärimmäisiä sääilmiöitä, joiden kuolleisuustilastoissa esiintyy sukupuolisia eroavaisuuksia. Esimerkiksi Euroopan vuoden 2003 helleaalloissa kuoli suhteellisesti enemmän naisia kuin miehiä. Erot liittyvät kulttuuriin, valtasuhteisiin, työnjakoon, ansioihin ja taloudellisiin resursseihin sekä biologisiin tekijöihin (10).

Naiset ovat avainasemassa kehitettäessä kestäviä elintapoja

Puhuttaessa ilmastonmuutoksen sukupuolinäkökohdista on tärkeää, ettei naisia nähdä pelkästään uhreina. Päinvastoin, sekä naisilla että miehillä on hyödyllisiä taitoja, joita tarvitaan ilmastonmuutoksen sopeutumis- ja lievennystoimissa.

Molemmat sukupuolet onkin otettava mukaan kaiken tason ja kaikenlaisessa päätöksenteossa aina paikallisesta ja kansallisesta tasosta kansainvälisiin ilmastonmuutosneuvotteluihin asti. Lue lisää työstä, jota Pohjoismaat ovat tehneet edistääkseen eteläisen pallonpuoliskon naisten osallistumista ilmastokonferensseihin.

 

Kuva: Colourbox

(1) IPCC 2007
(2) WEDO 2007
(3) Davis et al. 2005
(4) Neumayer och Pluemper 2007
(5) IUCN/WEDO 2007
(6) IUCN 2004a
(7) Bridge 2008
(8) Röhr 2005
(9) IUCN nd.
(10) Hansson 2007