Liikenne - NIKK

Tutkimus on osoittanut, että naisten ja miesten kulkemiseen liittyvät toimintamallit ovat erilaiset. Miehet esimerkiksi harrastavat enemmän yksityisautoilua, kun taas naiset käyttävät miehiä useammin joukkokuljetusvälineitä. Miehet kulkevat myös pidempiä matkoja kuin naiset. Miksi miesten ja naisten liikkuminen on niin erilaista? Selityksiä eroille on useita (2), ja jotkut niistä liittyvät rakenteellisiin ja tilallisiin näkökohtiin, toiset taas naisten ja miesten käyttäytymistä ohjaaviin kulttuurisiin vaikutteisiin ja odotuksiin.

Työhön ja kotiin liittyvät rakenteelliset selitykset

Tutkimukset kertovat, että korkeammassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset matkustavat ja kulkevat pidempiä matkoja. Naisten lyhyemmät kulkumatkat heijastavat siten työmarkkinoiden sukupuolijakoa. Tämä ero näyttää tasoittuvan naisten osallistuessa työelämään yhä aktiivisemmin, ja hyvin koulutetut naiset kulkevatkin pidempiä matkoja kuin naiset, joilla on alhaisempi koulutus. Nuoret koulutetut naiset eivät silti aja autolla yhtä paljon kuin miehet, mutta suuremmassa määrin kuin vanhemmat naiset (3). Naisten kohdalla vastuu kodista vaikuttaa heidän haluunsa kulkea lyhyempiä työmatkoja ja aiheuttaa myös sen, että naiset tekevät lukuisia, lyhyempiä matkoja paikallisesti.

Tilalliset selitykset

Missä työpaikat, asuinalueet ja vapaa-ajan harrastukset sijaitsevat? Millaiset kulkumahdollisuudet niihin on? Tutkimusten mukaan työmarkkinoilla vallitsee terävä jako erityyppisten työpaikkojen sijainnissa. Miesvaltaiset työpaikat (finanssi-/toimistosektorit) sijaitsevat usein kaupunkialueiden keskiössä, ja naisvaltaiset työpaikat (koulut, päiväkodit) taas ovat hajallaan esikaupunkialueilla. Nämä olosuhteet vaikuttavat naisten ja miesten kulkutottumuksiin ja -tarpeisiin.

Kulttuurin merkitys

Autoon liittyvät kulttuuriset käsitykset ovat osa sukupuolittunutta maailmaa, jossa teknologian hallinta ja nopeuden ihannointi ovat maskuliinisen suorituskyvyn ilmentymiä. Naisten suhde autoihin toisaalta esitetään käyttäjäystävällisyyden, turvallisuuden ja vastuun kautta.

Odotukset

Usein oletetaan, että miehillä ja naisilla on erilaisia kykyjä ja lähestymistapoja eri osa-alueilla, varmasti myös vaikuttaen siihen millaisen kuljetusvälineen he kulloinkin valitsevat. Skill (2008) kuvailee miten yksilöt antavat itselleen ekologista toimintatilaa siinä tavassa, jolla he suhtautuvat ympäristökysymyksiin ja kohtaavat jokapäiväisen elämän. Jos on olemassa yleinen odotus, että naiset ovat kiinnostuneita ympäristöasioista, se voi heijastua heidän toimintatilaansa.

Yhdessä katsottuna kaikki nämä tekijät johtavat eroihin naisten ja miesten kulkutottumusten välillä. Jotta investoinnit voidaan kohdistaa tehokkaammin ja saadaan luotua kestävä liikennejärjestelmä, on tiedettävä tarpeeksi niistä eroista, jotka ovat olemassa. Tutkimukset viittaavat seuraaviin eroihin naisten ja miesten liikennetottumuksissa (4):

• Kulkumuodot: Miehet ajavat autolla useammin kuin naiset, ja naiset käyttävät enemmän joukkoliikennettä kuin miehet. Naiset istuvat suuremmalla todennäköisyydellä matkustajan paikalla. Miehillä on paremmat mahdollisuudet päästä käyttämään autoa. Ajokortittomista 70 prosenttia on naisia.
• Kulkumatkat: Miehet kulkevat pidempiä matkoja kuin naiset, mikä johtuu osittain siitä että heillä on naisia paremmat mahdollisuudet saada auto käyttöönsä. Toinen selitys erolle on, että paremmassa työmarkkina-asemassa olevat kulkevat kauemmas.
• Kulkutottumukset: Tyypillinen matka miehelle on kodin ja työpaikan välillä. Naisten matkat kuljettavat heitä miehiä useammin lukuisiin pysähdyspaikkoihin, esimerkiksi akselilla koti-esikoulu-työpaikka-kauppa-esikoulu-koti. Naiset vievät miehiä useammin lapset kouluun ja vapaa-ajan harrastuksiin. Miehet tekevät enemmän työmatkoja kuin naiset.
• Ajoitus: Miehet ovat tyypillisimmin liikkeellä ruuhka-aikaan ja kulkevat pidempiä matkoja. Naiset kulkevat yleisimmin ruuhka-aikojen ulkopuolella ja tekevät useampia matkoja lähinaapurustoon.
• Auton käyttömahdollisuus: Miesten taloudelliset edellytykset ovat paremmat kuin naisten ja heillä on naisia todennäköisemmin ajokortti, ja siitä syystä myös paremmat auton käyttömahdollisuudet. Tämä tilanne on muuttumassa yhä useamman naisen lähtiessä mukaan työelämään, ja nuorilla naisilla on sekä ajokortti että auto useammin kuin vanhemmilla naisilla.
• Asenteet: Naisten ja miesten suhteessa autoihin ja ympäristöön on eroavaisuuksia. Naiset keskittyvät enemmän toimivuuteen, miehet moottorin kapasiteettiin ja suorituskykyyn. Miesten potentiaali ajaa enemmän on mittavampi kuin naisten, kun taas naiset ovat valmiimpia käyttämään muita kulkumuotoja vähentääkseen omaa autonkäyttöään.

Muut tekijät

Kuten yllä olevasta nähdään, ihmisten kulkutavat eivät määräydy yksinomaan sukupuolen mukaan. Kaupunkialueella asuminen, ikä ja työmarkkina-asema vaikuttavat nekin kulkutapoihin. Aktiivisimmin liikkeellä olevien ikäryhmässä – 25–54-vuotiaat – on suhteessa paljon palkansaajia. Korkeasti koulutetut kulkevat pidempiä matkoja, kun taas ne joilla on vain peruskoulutus, kulkevat lyhimpiä matkoja (5). Maaseudulla asuvat miehet ja naiset ajavat enemmän autolla kuin kaupunkilaiset. Suurituloiset ajavat autolla useammin kuin vähempituloiset (6).

Kysymys onkin, tulevatko vähenevät sukupuolierot korostamaan muunlaisia eroja ihmisten välillä, esimerkiksi sosiaaliluokkaan, ikään ja etnisyyteen liittyen (7).

Ovatko ympäristö ja tasa-arvo ristiriidassa keskenään?

Tasa-arvonäkökulmasta katsottuna voitaisiin ajatella, että naisten tulisi noudattaa miesten kulkumalleja. Mutta kun yhtälöön lisätään kestävä kehitys, liikenteen lisääntyminen ei selvästi ole se ratkaisu, jota haemme. Olisikin parempi, jos miehet jäljittelisivät naisten kulkutottumuksia (8). Naisten joukkoliikenteen käyttöä voitaisiin pitää normina, ja sekä naisia että miehiä voitaisiin kannustaa kulkemaan lyhyempiä matkoja, käyttämään enemmän julkisia kulkuvälineitä, ja pyöräilemään ja kävelemään useammin. Näitä näkökohtia tulisi tukea tehtäessä infrastruktuurisuunnitelmia, jotta varmistetaan työpaikkojen ja asumisalueiden tehokkaampi sijoitus. Lopuksi ihmisten kulkutottumuksista puhuttaessa on tärkeää muistaa, että naiset ja miehet eivät ole homogeenisiä ryhmiä, vaan päinvastoin hyvin moninaisia.

 

Kuva: Colourbox

(1) Oldrup och Breengard 2009, Johnsson-Latham 2007:51
(2) Coordination for Gender Research2007, Hamilton m.fl. 2006
(3) Rosenbloom 2001:385-386
(4) Coordination for Gender Research2007:44, Hamilton m.fl. 2006, Jakobsson Bergstad m.fl. 2009
(5) SIKA 2009:42
(6) Cedersund 2005:6
(7) Dahl och Henriksson 2010:18
(8) Polk 2009:78