Lyhenteitä ja määritelmiä
Agenda 21: Rio de Janeirossa kesäkuussa 1992 järjestetyssä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa hyväksytty kattava toimintaohjelma, joka tähtää maapallon kestävään kehitykseen globaalisella, kansallisella ja paikallistasolla. Lue lisää
Annex I -maat: Ilmastosopimuksen liitteessä I luetellut maat, jotka sitoutuivat tavoitteeseen palauttaa kasvihuonekaasupäästönsä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä artiklan 4.2 (a) ja (b) mukaisesti. Maat ovat hyväksyneet myös päästövähennystavoitteet vuosille 2008–2012 Kioton pöytäkirjan artiklan 3, liitteen B mukaisesti. Maihin kuuluvat vuonna 1992 OECD:n jäseninä olleet teollistuneet valtiot sekä maat joiden taloudet olivat siirtymävaiheessa, mukaan lukien Venäjä ja Baltian maat.
Annex II -maat: YK:n ilmastonmuutoskonvention liitteeseen II kuuluvilla osapuolilla on erityinen vastuu tukea kehitysmaita rahoituksen sekä teknologisen kehityksen ja teknologiansiirron avulla. Annex II -maihin lukeutuvat 24 alkuperäistä OECD-jäsenmaata ja Euroopan unioni.
Balin toimintasuunnitelma: Balin ilmastokokouksessa Indonesiassa joulukuussa 2007 laadittu toimintasuunnitelma tai ”tiekartta” ilmastonmuutoksen tulevista torjuntakeinoista, jonka mukaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan taistelemiseksi tarvitaan sopeutumis- ja lieventämisstrategioiden lisäksi myös teknologia- ja rahoituspanostuksia. Toimintasuunnitelman tavoitteena oli ilmastosopimuksen täytäntöönpano sekä kansainvälisen yhteistyön edistäminen kestävän kehityksen puolesta ennen ja jälkeen vuotta 2012.
Berliinin mandaatti:Tästä mandaatista saivat alkunsa Kioton pöytäkirjaan johtaneet ilmastoneuvottelut. Mandaatti hyväksyttiin Berliinin COP1-osapuolikonferenssissa vuonna 1995.
Biodiversiteettisopimus (CBD): Sopimus otettiin käyttöön joulukuussa 1993. Sen tavoitteena on säilyttää eliöiden ja elinympäristöjen monimuotoisuus, vaalia luonnonvarojen kestävää käyttöä ja varmistaa geneettisten resurssien käytöstä saatavien hyötyjen tasapuolinen jakaminen.
Brundtland-raportti: Vuonna 1987 YK:n ympäristön ja kehityksen maailmankomissio julkaisi raportin Yhteinen tulevaisuutemme, joka tunnetaan myös nimellä “Brundtlandin raportti”. Komission puheenjohtajan, Norjan silloisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin mukaan nimetyssä raportissa vaaditaan, että kaikkien ihmisten on muutettava elintapojaan, jotta vältytään ennennäkemättömältä ihmiskärsimykseltä ja luonnonvarojen tuhoutumiselta.
Cancunin puitesopimus (Cancun Adaptation Framework, CAF): Laadittiin Cancunissa Meksikossa 2010 järjestetyssä COP16-kokouksessa, jossa allekirjoittajamaat vahvistivat tarpeen soveltaa ilmastonmuutoksen sopeutumistoimiin samaa kiireellisyyttä kuin lievitystoimiinkin. Puitesopimuksen tavoitteena oli sopeutumistoimien kehittäminen ja kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Toimintaedellytysten parantaminen tehostaa erityisessä vaarassa olevien kehitysmaiden kykyä taistella ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan.
Earth Summit: Rion huippukokous eli YK:n ympäristö- ja kehityskokous (UNCED, UN Conference on Environment and Development) pidettiin Rio de Janeirossa Brasiliassa kesäkuussa 1992. Kokouksessa 178 maata hyväksyi YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 21:n sekä periaatteet metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä.
EIGE: EU:n tasa-arvoinstituutti.
Etelä: Kehitysmaat.
Ilmastonmuutos: Pitkän aikavälin muutokset ilmaston tilastollisissa sääkuvioissa; muutosten aikaväli voi vaihdella kymmenistä vuosista miljooniin vuosiin. Ne voivat ilmetä keskimääräisten sääilmiöiden vaihteluna, esimerkiksi myrskyjen vähentymisenä tai lisääntymisenä joko globaalisessa tai paikallisessa ilmastossa.
Johannesburgin ilmastokokous: Kesäkuussa 2002 Johannesburgissa Etelä-Afrikassa pidetty kokous keskittyi käsittelemään kestävää kehitystä ja laatimaan toimintasuunnitelman Agenda 21:n toimeenpanon tukemiseksi.
Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus CEDAW: YK:n yleiskokous hyväksyi kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (”Convention on the Elimination of All Forms of Discrimination Against Women”) joulukuussa 1979. Ohjelmassa määritellään naisiin kohdistuva syrjintä ja annetaan yksittäisiä maita varten tarkoitettu ohjelma syrjinnän eliminoimiseksi.
Kestävä kehitys: Termi ’kestävä kehitys’ tuli suosituksi vuonna 1987, kun YK:n ympäristön ja kehityksen maailmankomissio julkaisi raportinYhteinen tulevaisuutemme(“Brundtlandin raportti”). Komission puheenjohtajan, Norjan silloisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin mukaan nimetyssä raportissa kestävä kehitys tarkoittaa ihmiskunnan nykyisten tarpeiden tyydyttämistä niin, että tulevilta sukupolvilta ei viedä mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan
Kioton pöytäkirja: Kansainvälinen, laillisesti sitova sopimus koko maapallon kasvihuonepäästöjen vähentämisestä astui voimaan 16.2.2005.
Pekingin julistus ja toimintaohjelma, strateginen tavoite K (naiset ja ympäristö): YK:n naisten asemaa käsittelevässä, Pekingissä Kiinassa syyskuussa 1995 järjestetyssä maailmankonferenssissa hyväksytty asiakirja, joka pyrkii parantamaan naisten asemaa eri osa-alueilla, paikallisella, kansallisella ja maailmanlaajuisella tasolla.
Pekingin toimintaohjelmassa nostettiin esiin tärkeänä osa-alueena naiset ja ympäristö, jota varten asetettiin kolme strategista tavoitetta: saada naiset aktiivisesti mukaan ympäristöä koskevaan päätöksentekoon kaikilla tasoilla, sisällyttää sukupuolinäkökulma kestävän kehityksen politiikkaan ja ohjelmiin, ja vahvistaa tai luoda kansalliselle, alueelliselle ja kansainväliselle tasolle tarvittavia mekanismeja arvioimaan kehitys- ja ympäristöpolitiikan vaikutuksia naisiin.
Pohjoinen: Teollisuusmaat.
Päästökauppa: Järjestely, jolla maat voivat ostaa ja myydä keskenään kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien yksiköitä, jotka perustuvat tuotettuun päästömäärään.
Rion julistus: Allekirjoittaneet maat sitoutuivat noudattamaan sopimuksen 27 periaatetta kestävän kehityksen edistämiseksi. Julistus ratifioitiin Rio de Janeirossa Brasiliassa kesäkuussa 1992.
Tasa-arvo: sukupuolten välinen tasa-arvo edellyttää, että miehillä ja naisilla on samat mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet elämän kaikilla alueilla ja että heidän sukupuolensa ei vaikuta näihin.
UNEP: YK:n ympäristöohjelma (”United Nations Environment Programme”).
Vuosituhattavoitteet (Millennium Development Goals, MDG):YK:n 193 jäsenmaan ja 23 kansainvälisen järjestön hyväksymät kehitystavoitteet, jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2015 mennessä.
YK:n aavikoitumissopimus: Sopimus tuli voimaan joulukuussa 1996 ja sen tavoitteena on taistella aavikoitumista ja äärimmäisen kuivuuden aiheuttamia vaikutuksia vastaan kansallisten toimintasuunnitelmien avulla.
YK:n ilmastonmuutossopimus (UNFCCC): Useimmat maat allekirjoittivat kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen Rio de Janeirossa vuonna 1992. Sopimus astui voimaan 1994. Se pyrkii hidastamaan maapallon lämpenemistä ja siitä aiheutuvia vaikutuksia. Alkuperäinen sopimus ei sisältänyt pakollisia kansallisia päästörajoja kasvihuonekaasuille, eikä ohjeita täytäntöönpanoa varten, joten sopimusta ei pidetty sitovana. Sen sijaan sopimuksessa mainittiin mahdolliset lisäpöytäkirjat, joilla voitaisiin asettaa sitovia päästörajoja. Näistä etusijalla on monen maan hyväksymä Kioton pöytäkirja, jota pidetään sitovampana kuin sopimusta. UNFCCC:n sihteeristö tukee kaikkia ilmastonmuutosprosessiin sitoutuneita instituutioita.
YK:n kestävän kehityksen toimikunta (Commission on Sustainable Development, CSD): Perustettiin joulukuussa 1992 edistämään YK:n Riossa järjestetyssä ympäristö- ja kehityskonferenssissa tehtyjen päätösten toimeenpanoa.
YK:n naisten asema -toimikunta (Commission on the Status of Women, CSW): YK:n naisten asema-toimikunta työskentelee naisten ja miesten välisen tasa-arvon ja naisten aseman edistämiseksi. Toimikunta perustettiin kesäkuussa 1946 ja se kokoontuu vuosittain New Yorkissa arvioimaan naisten aseman edistymistä.