Kiinnostavia lukuja - NIKK

Pohjoismainen tutkimus viittaa siihen, että miesten ruokavalio sisältää keskimäärin enemmän perunaa, lihaa ja margariinia kuin naisten, ja naisten ruokavaliossa on enemmän hedelmiä, vihanneksia ja hapanmaitotuotteita (1).

139 grammaa lihaa päivässä?

Seuraavassa tarkastellaan lähemmin naisten ja miesten syömistottumuksia koskevaa Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa tehtyä tutkimusta. Usein nämä eri tutkimukset kertoivat hyvin samanlaista tarinaa. Lihansyönnin kohdalla naiset syövät tanskalaisten tilastojen mukaan 81 g lihaa päivässä ja miehet 139 g päivässä. Suomalaisen tilastotiedon mukaan miehet syövät kaksi kertaa enemmän lihaa ja lihajalosteita kuin naiset. Kalan kohdalla erot ovat pienempiä. Tilastot Tanskassa, Suomessa ja Norjassa kertovat, että miehet kuluttavat keskimäärin hieman enemmän kalaa kuin naiset. Tanskalaiset miehet syövät keskimäärin 23 g kalaa päivässä, naiset 19 g päivässä. Suomessa vastaavat luvut ovat 43 g miehillä ja 37 g naisilla, Norjassa 72 g miehillä ja 58 g naisilla. Ruotsissa naiset syövät aavistuksen verran enemmän kalaa kuin miehet.

Kaikki tämä näkyy alla olevassa taulukossa, joka tarjoaa yleiskatsauksen näistä neljästä Pohjoismaasta saaduista tilastoista. Koska tutkimusten itsensä ja niissä käytettyjen ravintoryhmäluokitusten välillä oli toisinaan eroja, kaikki luvut eivät ole vertailukelpoisia. Ne osoittavat kuitenkin naisten ja miesten syömistottumusten yleiset trendit kyseisissä maissa. Taulukko sisältää ravintoryhmät, joissa miesten kulutus oli tutkimusten mukaan suurinta (2):

 

 

Ruokavalio sukupuolen (N/M)mukaan (g/vrk), Tanska (T), Suomi (S), Norja (N) ja Ruotsi(R)

	T		S		N		S
	N	M	N	M	N	M	N	M
Meijerituotteet / viili	304	345	71	143	363	518	311	376
Liha	81	139	20	41	87	125	97	129
Kala	19	23	37	43	58	72	35	34
Peruna	79	130	47	74	100	147	116	168
Leipä / viljatuotteet	187	243	67	105	198	284	85	116
Juusto	29	37	20	28	30	32	28	31
Margariini, voi	29	42	15	25	28	42	12	23

 

Sama suuntaus pätee maito- ja meijerituotteiden kohdalla – miehet Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa söivät niitä enemmän kuin naiset. Joissakin tutkimuksissa on kuitenkin ilmennyt, että naiset kuluttavat enemmän jogurttia ja rasvatonta maitoa (3). Muualla taas on todettu, että suomalaiset miehet kuluttavat kaksi kertaa enemmän meijerituotteita kuin naiset. Norjalaiset miehet syövät 30 prosenttia enemmän meijerituotteita kuin norjalaiset naiset.

Miesten päivittäinen perunankulutus on keskimäärin suurempaa kuin naisten; suurin ero löytyi Tanskasta, jossa miehet söivät päivittäin keskimäärin 130 g perunaa, naiset 79 g. Leivän ollessa kyseessä – joissain tapauksissa tähän kategoriaan oli laskettu mukaan myös viljatuotteet – norjalaiset miehet söivät keskimäärin 30 prosenttia enemmän leipää päivässä naisiin verrattuna – 284 g miestä ja 198 g naista kohden. Trendi oli vastaavanlainen myös Tanskasta, Suomesta ja Ruotsista saaduissa tilastoissa. Lisäksi miehet kuluttivat enemmän margariinia ja voita. Tanskalaiset miehet käyttivät 31 prosenttia enemmän margariinia ja voita naisiin verrattuna; Suomessa tämä lukema oli 40 prosenttia, Norjassa 33 prosenttia ja Ruotsissa 48 prosenttia.

Naiset syövät enemmän hedelmiä ja vihanneksia

Naisten kulutus oli suurempaa hedelmien ja vihannesten kohdalla. Neljässä eri Pohjoismaassa tehtyjen tutkimusten mukaan naiset syövät 13–26 prosenttia enemmän vihanneksia miesten vastaavaan kulutukseen verrattuna. Suurimmat erot ilmenivät Ruotsissa, jossa naiset kuluttivat päivässä 113 g vihanneksia, miehet 84 g. Hedelmien (tietyissä tapauksissa mukaan lukien myös marjat ja mehut) syömisen kohdalla naisten kulutus ylitti useimmiten miesten kulutuksen, Tanskassa 23 prosentilla, Suomessa 26 prosentilla ja Ruotsissa 27 prosentilla miehiin verrattuna. Toisaalta ero heidän välillään Norjassa oli vain 3 prosenttia. (4). Tiedot ilmenevät alla olevasta taulukosta:

 

	Tanska		Suomi		Norja		Ruotsi
	Naiset	Miehet	Naiset	Miehet	Naiset	Miehet	Naiset	Miehet
Vihannekset (ei peruna)	167	146	91	70	146	123	113	84
Hedelmät (joskus ml. marjat ja mehut)	229	176	152	112	225	218	148	104

 

Yhden hengen kotitalouksissa elävät naiset hävittävät eniten ruokaa

Eräässä suomalaisessa tutkimuksessa laskettiin ihmisten pois heittämän ruoan vuosittainen määrä. Tulosten mukaan yleisimmin roskikseen joutuivat vihannekset, kotitekoiset ruoat ja meijerituotteet, esimerkiksi koska ne olivat pahentuneet tai niiden viimeinen käyttöpäivä oli ohitettu. Eri tekijät vaikuttavat pois heitetyn ruoan määrään, mutta tarkasteltaessa ruoan määrää henkeä kohti, käy ilmi, että yhden hengen kotitalouksissa elävät naiset heittivät pois suurimman ruokamäärän vuosittain (5). Henkeä kohden he hävittivät enemmän kuin yksittäiset perheenjäsenet useamman hengen kotitalouksissa tai yksin elävät miehet, kuten alla olevassa taulukossa osoitetaan:

 

Pois heitetyn ruoan määrä Suomessa (kg/hlö/vuosi)

1 hengen kotitaloudet, naiset	30
1 hengen kotitaloudet, kaikki	27
Lapsiperheet	22
2 aikuisen kotitaloudet	21
1 hengen kotitaloudet, miehet	21

 

Yhden hengen kotitalouksissa elävät naiset hävittävät ruokaa keskimäärin 30 kg vuodessa, kun yhden hengen kotitalouksien keskiarvo oli 27 kg. Lapsiperheet heittivät pois keskimäärin 22 kg ruokaa vuosittain perheenjäsentä kohti. Kahden hengen kotitalouksissa ruokaa hävitettiin hieman vähemmän, keskimäärin 21 kg vuosittain henkeä kohti. Yksin elävät miehet heittivät pois keskimäärin 21 kg ruokaa vuosittain, eli saman verran kuin kahden hengen kotitaloudet. Toisin sanoen, yksin elävät naiset heittävät pois 9 kg enemmän ruokaa vuosittain kuin yksin elävät miehet.

Suomalaisesta tutkimuksesta kävi myös ilmi, että useamman ihmisen kotitalouksissa poisheitetyn ruoan määrä riippui myös siitä kuka oli vastuussa ruoanostamisesta. Kun ruokaostoksilla kävi nainen, enemmän ruokaa joutui roskiin, verrattuna siihen, kun ruokaostoksilla kävi joko mies yksin tai mies yhdessä naisen kanssa (6), kuten alla olevasta taulukosta ilmenee:

 

Kuka käy ruokaostoksilla? Hävitetyn ruoan määrä (kg/hlö/vuosi)

Nainen	26
Yhdessä tai vuorotellen	19
Mies	18

 

Kuva: Colourbox

(1) Fagt m.fl. 2008, Roos 2011
(2) Fagt et al 2008: 48, MTT 2008: s 35, 40, Johnsson & Solvoll 1999: 29, Livsmedelsverket 2007
(3) Roos 2011
(4) Fagt et al 2008: 48, MTT 2008: s 35& 40, Johnsson&Solvoll 1999: 29, Livsmedelsverket 2007: http://www.slv.se/en-gb/Group1/Food-and-Nutrition/Dietary-surveys1/Riksmaten-1997-98-Dietary-habits-and-nutrient-intake-in-Sweden/
(5) MTT 2010
(6) MTT 2010:23