Energia

Kolmannes energian kokonaiskulutuksesta EU:n alueella johtuu liikenteestä, kun taas teollisuus ja kotitaloudet kuluttavat kukin noin neljänneksen (1). Energiankulutuksen ja sukupuolen välinen yhteys on pitkään jäänyt vaille huomiota. Alla esitellään muutamia esimerkkejä kotitalouksien energiankäytöstä ja naisten ja miesten suhtautumisesta energian säästöön.

Energia

Energiankulutus on kiihkeintä teollisuusmaissa ja kehittyvän talouden yhteiskunnissa. Energiankäytön sukupuolinäkökulmia tarkasteltiin kuitenkin aluksi etelän maiden perspektiivistä, painottaen naisten ja miesten energiankulutuksen välisiä eroja, erojen vaikutusta heihin sekä energiajärjestelmien rakennenäkökohtien kullekin sukupuolelle tuomia etuja. Suunnittelu oli keskeisessä asemassa, ja sekä naiset että miehet oli saatava mukaan suunnitteluprosesseihin. Vastaava lähestymistapa otettiin käyttöön myöhemmin, kun lähdettiin tarkastelemaan maapallon pohjoisten maiden energiankulutusta (2).

Sukupuolittuneita näkökulmia kotitalouksien energiankäytöstä

Kotitalouksien käyttämää energiaa voidaan tutkia analysoimalla välitöntä energiankulutusta, eli kulutetun sähkön ja polttoaineen määrää, sekä tarkastelemalla epäsuoraa kulutusta, toisin sanoen hyödykkeiden tuotantoon, kuljetukseen, myyntiin ja kierrätykseen käytettävän energian määrää (3).

Nimenomaan sukupuolen näkökulmasta on kotitalouksien kulutusta tutkittu hyvin vähän. Miesten ja naisten yleistä kulutusta analysoineet tutkimukset ovat kuitenkin ilmaisseet, että eroja on, esimerkiksi ruoan ja liikenteen osa-alueilla. Miehet esimerkiksi syövät keskimäärin enemmän lihaa kuin naiset ja myös matkustavat enemmän kuin naiset. Tutkimuksissa on osoitettu, että muunnettaessa yleinen kulutus energiankulutukseksi, mitä enemmän kulutetaan, sitä enemmän kuluu myös energiaa.

Eräässä tutkimuksessa, jossa tätä seikkaa tarkasteltiin analysoimalla sekä välitöntä että välillistä energiankäyttöä yhden hengen kotitalouksissa sekä naisten että miesten keskuudessa Kreikassa, Norjassa, Ruotsissa ja Saksassa, todettiin että miesten energiankulutus ylitti naisten energiankäytön kussakin maassa. Ruotsissa ero oli 22 prosenttia ja Norjassa 6 prosenttia (4). Syy vähäiseen eroon Norjassa on selitetty siten, että kulutus on yhteydessä tulotasoon, ja että norjalaisilla on ylipäätään suuremmat tulot (5). Tulokset osoittivat, että naisiin ja miehiin pätee neljä pääasiallista energiankulutuskategoriaa: asuminen, liikenne, vapaa-aika ja ruoka. Suurimmat miesten ja naisten väliset erot olivat matkustus- ja kulkutottumuksissa, johon Ruotsissa kului noin 40 prosenttia miesten käyttämästä energiasta, kun taas naisilla vain noin 25 prosenttia energiankulutuksesta meni liikkumiseen (6). Lue lisää tutkimuksesta.

Kotitalouksien välitön energiankulutus

Suora energiankulutus on keskeistä, kun tarkastellaan kotitalouksia ja niiden ruoanlaittoon, lämmitykseen, valaistukseen ja lukemattomien kotitalouslaitteiden käyttöön kuluvaa energiaa. Monet laitteet, kuten jääkaapit, pakastimet ja pyykinkuivaajat liittyvät tyypillisesti naisten vastuulla oleviin kotitalousaskareisiin. Vaikka laitteiden energiankulutuksessa onkin saatu aikaan parannuksia, ovat ne silti vastuussa suuresta osasta kotitalouksien sähkönkulutuksesta. Tilanne EU-15-maissa vuonna 2005 oli, että kotitalouksien kokonaissähkönkulutuksesta suuret kotitalouslaitteet ahmivat noin puolet, pienemmät laitteet kuten televisiot ja tietokoneet kuluttivat 35 prosenttia, ja valaistus vei 20 prosenttia (7).

Tähän mennessä kotitalouksien kulutusta ei ole analysoitu systemaattisesti sukupuolen näkökulmasta (8). Eri Euroopan maissa tehdyissä tutkimuksissa kuitenkin ilmenee eroja miesten ja naisten energiankäytössä. Minkäänlaisia yleisiä johtopäätöksiä naisten roolista energiankulutuksessa ei kuitenkaan voida tehdä, koska havaitut erot eivät liity ainoastaan sukupuoleen vaan myös ikään, siviilisäätyyn ja työllisyystilanteeseen (9). On kuitenkin osoitettu, että:

  • Energiankäyttö on korkeampaa kahden hengen kaksituloisissa kotitalouksissa, verrattuna yksituloisiin. Tämä selittynee siten, että korkeampi tulotaso johtaa useampien kotitalouslaitteiden hankintaan, mutta myös tarpeeseen suorittaa kotitaloustyöt tehokkaammin.
  • Vanhemmat naiset kuluttavat vähemmän energiaa kuin nuoremmat. Syyt liittyvät muutoksiin elämäntyylissä, esimerkiksi ruoanvalmistuksen vähenemiseen ja suurempaan säästeliäisyyteen.

Miehet ja naiset säästävät energiaa eri tavoin

Kotitalouden energiankäytössä yhdistyvät kaikki kotona toimitettavat askareet. Naisten ja miesten kotitalousenergian kulutuksen taustalla olevat toimintamallit ovat hyvin monisäikeisiä, mutta koska naisilla on usein päävastuu kodista ja he tutkimusten mukaan tekevät yli 80 prosenttia kotitalouksien hankintapäätöksistä (10), naiset ovat usein avainasemassa myös energian säästössä, esimerkiksi mitä tulee ruoanlaittoon ja pyykinpesuun (11).

Tutkimuksissa on lisäksi todettu, että naiset ja miehet reagoivat eri tavoin energiansäästökampanjoihin. Miehet ottavat pääasiassa vastuulleen erilaiset tekniset parannuskeinot, esimerkiksi eristämisen. Naiset puolestaan ovat valmiimpia muuttamaan omaa käyttäytymistään, vaikkapa pyykinpesussa tai muissa perinteisesti naisten vastuulla olevissa askareissa (12).

Tutkimus on osoittanut, että naiset suhtautuvat positiivisemmin energiansäästöön ja valitsevat mieluummin uusiutuvia energialähteitä miehiin verrattuna. Toisaalta eräissä tuoreissa tutkimuksissa on havaittu, että miehet tietävät enemmän uusiutuvan energian teknologioista ja että heidän asenteensa niitä kohtaan ovat positiivisemmat kuin naisten. Naiset suhtautuvat fossiilienergiaan positiivisemmin kuin miehet, mutta vastustavat todennäköisemmin ydinenergiaa (13).

Miten sukupuolta ja energiaa koskevaa tietoa voidaan käyttää?

Energiankulutuksen sukupuolinäkökulmista saatavaa tietoa voidaan käyttää yhteiskunnallisen tiedon muodostamisessa siten, että suunniteltaessa esimerkiksi energiansäästökampanjoita, ne voidaan suunnata oikeille kohderyhmille. Polttoaineen kulutusta vähentävistä toimintatavoista esimerkiksi voidaan tiedottaa ensisijaisesti miehille, jotka ostavat keskimäärin enemmän polttoainetta kuin naiset (14). Eräs ehdotus on etsiä helpompaa tapaa arvioida hyödykkeiden ja palveluiden energiavaikutuksia. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että naiset ovat halukkaampia muuttamaan kulutustottumuksiaan, ja tällaiset tiedot voisivat edistää heidän energiansäästöään (15).

Nämä tekijät – naisten suurempi valmius muuttaa omaa käyttäytymistään ilmaston hyväksi ja miesten suurempi kiinnostus teknisiä ratkaisuja kohtaan – on kuitenkin jätetty vaille huomiota useissa kestävää energiankulutusta varten laadituissa strategioissa. Tämä voi johtaa “energiansäästön vastuun naisellistumiseen” (16). Tältä välttyäksemme tarvitaan lisää ja perusteellisempaa tutkimusta energian ja sukupuolen vuorovaikutuksesta.

Kuten yllä olevasta nähdään, energiankäyttö liittyy läheisesti liikenteeseen, ruokaan ja kulutukseen.

 

Kuva: Colourbox

(1) EEA 2009
(2) Schultz & Stiess 2009:38
(3) Räty & Carlsson-Kanyama 2010:646
(4) Carlsson-Kanyama & Räty 2008:24, Räty & Carlsson-Kanyama 2010:647
(5) Westlund 2011:21
(6) Carlsson-Kanyama & Räty 2008:28, Räty & Carlsson-Kanyama 2009:3
(7) Schultz & Stiess 2009:37
(8) Carlsson-Kanyama & Räty 2010:6
(9) Schultz & Stiess 2009:38
(10) OECD 2008:65
(11) Schultz & Stiess 2009:38
(12) Carlsson- Kanyama & Räty 2008:24, Schultz & Stiess 2009:39
(13) Eurobarometer 2007:31
(14) Räty & Carlsson-Kanyama 2010:648
(15) Carlsson Kanyama & Räty 2008:42
(16) Schultz & Stiess 2009:40

 

Lähteet

  • Carlsson-Kanyama A. and Räty R. 2008. Kvinnor, män och energi: makt, produktion och användning. Swedish Defence Research Agency, FOI-R-2513, Stockholm.
  • EEA. 2009. Final energy consumption by sector in the EU-27, 1990-2006. http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/figures/final-energy-consumption-by-sector-in-the-eu-27-1990-2006
  • Eurobarometer. 2007. Energy technologies:Knowledge, perception, measures. European commission.
  • OECD. 2008. Gender and Sustainable Development. Maximising the economic, social and environmental role of women. www.oecd.org/dataoecd/58/1/40881538.pdf
  • Räty, R. & Carlsson-Kanyama, A. 2009. Comparing energy use by gender, age and income in some European countries. Swedish defence research agency, FOI-R-2800.
  • Räty, R. & Carlsson-Kanyama, A. 2010. Energy consumption by gender in some European countries. Energy Policy. 38 (2010). (646-649)
  • Schultz, I. & Stiess, I. 2009. Gender aspects of sustainable consumption strategies and instruments. Eupopp, Policies to promote sustainable consumption patterns. Institute for Social-Ecological Research (ISOE).
  • Westlund, J. 2011. Consumption perspective redraws emission maps. Emissions exported. NIKK Magasin 2/2011.